Millaiseen opiskeluun opintovapaata myönnetään?
Yleensä opintovapaata myönnetään julkisen valvonnan alaiseen koulutuksen (myös näihin rinnastettavat opinnot ulkomailla). Tällaista koulutusta voivat järjestää yliopistot, avoimet yliopistot, kunnat ja valtio. Opintovapaaksi hyväksymisestä tietää tarkemmin esim. kyseinen avoin yliopisto ja luottamusmiehesi. Ole siis yhteydessä näihin tahoihin.
Ammattiyhdistyskoulukseen voi saada opintovapaata työmarkkina- ja työnantajajärjestöjen välisten sopimusten mukaisesti
Opiskelumuodot:
· opetuksen seuraaminen
· opetussuunnitelman mukainen ohjattua käytännön harjoittelututkinnon tai opinnäytteen suorittamiseen valmistautuminen, kuitenkin enintään kymmenen työpäivää välittömästi ennen kunkin tutkinnon tai opinnäytteen suorittamista
· päätoimista ohjattua itseopiskelua tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseksi
· koetilaisuuteen osallistuminen
Oikeus opintovapaaseen sekä hakeminen ja myöntäminen
Opintovapaa edellyttää, että päätoiminen palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden samaan työnantajaan.
Enintään viiden päivän opintovapaa edellyttää, että päätoiminen palvelussuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kolme kuukautta samaan työnantajaan.
Opintovapaata saa viiden vuoden kuluessa yhteensä enintään kaksi vuotta.
Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista.
Enintään viiden työpäivän opintovapaata haetaan (suullisesti tai) kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista, jollei työnantajan ja viranhaltija/työntekijän kesken toisin sovita.
Jos opintovapaata haetaan yli viideksi työpäiväksi, tulee työnantajan ilmoittaa ratkaisustaan kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. Muulloin työnantaja ilmoittaa ratkaisustaan viimeistään seitsemän päivää ennen opintojen alkua
Opintovapaahakemuksen sisältö:
· opintojen ja opintovapaan alkamis- ja päättymisajankohta
· koulutuksen ja opiskelun muoto ja tavoite
· onko kyseessä aiemmalla opintovapaalla aloitetun koulutuksen tai opiskelun
· loppuunsaattaminen
· oppilaitos tai muu koulutuksen tai opetuksen järjestäjä
· päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan hyväksymä
· opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika
Opintovapaan siirtäminen
Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos se haittaa tuntuvasti työnantajan toimintaa.
Vapaata saa kerralla siirtää enintään kuusi kuukautta. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden välein alkava koulutus, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkua enintään seuraavan koulutustilaisuuden alkamiseen.
Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata myös silloin, kun työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta, eikä tarkoitus ole päättää aiemmalla opintovapaalla aloitettuja opintoja.
Työntekijä voi siirtää yli viiden päivän opintovapaan käyttöä, ellei siitä aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Opintovapaan siirtämistä voi hakea enintään vuodeksi kerrallaan kirjallisesti. Jos työntekijä haluaa jättää käyttämättä hänelle myönnetyn opintovapaan, asiasta on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista.
Opintovapaan keskeyttäminen
Viranhaltija/työntekijä, jolle on myönnetty opintovapaata yli 50 työpäiväksi, voi keskeyttää opintovapaan ja palata työhön. Tätä lyhyempää opintovapaata ei voi keskeyttää.
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle opintovapaan keskeyttämisestä kirjallisesti vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluuta.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaalla olevaa työntekijää töihin ennen kuin työntekijälle mahdollisesti palkatun sijaisen virkasuhde/työsopimus voidaan laillisesti päättää.
Työnantajan on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle opintovapaan keskeyttämistä koskevasta ratkaisustaan ja siitä, milloin työntekijä voi palata töihin.
Palvelussuhteeseen perustuvat etuudet opintovapaan aikana
Opintovapaan aikana työntekijällä ei ole oikeutta palkkaan. Sen sijaan työntekijälle kertyy vuosilomaa myös opintovapaan ajalta, kuitenkin enintään 30 opintovapaapäivältä lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuosiloman kertyminen edellyttää työntekijän palaamista töihin välittömästi opintovapaan päätyttyä. Opintovapaa saattaa pienentää eläkkeen määrää, koska vapaan ajalta ei makseta palkkaa. Palkaton kausi voi vaikuttaa muun muassa eläkkeeseen oikeuttavaan aikaan, eläkepalkkaan ja tulevan ajan säilymiseen. Opintovapaan vaikutuksesta eläke-etuihin saa lisätietoja Eläketurvakeskuksesta ja Kuntien eläkevakuutuksesta. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsuhdetta siksi, että työntekijä on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Sen sijaan opintovapaa ei estä irtisanomista, jos siihen on laillinen peruste.
Toimeentulo opintovapaan aikana
Työntekijällä voi olla oikeus taloudelliseen tukeen opintovapaalla suoritettaviin opintoihin. Työllisyysrahaston myöntämä aikuiskoulutustuki on tarkoitettu aikuisen omaehtoisen koulutuksen tukemiseen. Lisäksi on mahdollista saada Kansaneläkelaitoksen myöntämä opintolainan valtiontakaus. Kansaneläkelaitoksen myöntämänä valtion opintotukena aikuisopiskelija voi saada opintorahaa ja asumislisää sekä opintolainan valtiontakauksen.
Lisätietoja opintoetuuksista saa Työllisyysrahastosta ja Kansaneläkelaitoksesta.
Työskentelyn ja opintovapaan yhdistäminen
Opintovapaata koskevan lain mukaan opintovapaa myönnetään antamalla työntekijälle etukäteen määrättynä aikana yksi tai yhdenjaksoisesti useampia kokonaisia vapaapäiviä. Opintovapaata voidaan myöntää myös antamalla osia työpäivästä vapaaksi tai muodostamalla se useasta vapaajaksosta, joiden välillä työntekijä on työssä. Kahden vuoden mittainen opintovapaa siis muodostuu ainoastaan pidettyjen opintovapaapäivien perusteella, kyse ei ole kalenterivuosista. Kahden vuoden opintovapaan voi pitää yhteensä viiden vuoden aikana.
Työskentely opintovapaan aikana on aina työntekijän ja työnantajan välinen sopimus
Jos työnantaja katsoo, että työntekijä voi silloin tällöin myös olla töissä, vaikka onkin opintovapaalla, on tämä mahdollista. Mitään yleisiä ohjeita tai sääntöjä ei asiaan ole olemassa. Myöskään laki ei rajoita mitenkään työntekijän mahdollisuuksia yhdistää työssäkäynti ja opintovapaa. Opintovapaata harkitsevan kannattaa aloittaa konkreettiset valmistelut puhumalla työantajansa kanssa. Näin varsinkin silloin, jos haaveissa on työskennellä osittain myös vapaan aikana.
Rajoittavaksi tekijäksi sen sijaan muodostuu tilanne, jossa työntekijä opiskellessaan saa myös Kelan etuuksia, kuten aikuiskoulutustukea. Tukikuukausille on nimittäin olemassa tietyt ja tiukat tulorajat, jotka siis rajoittavat työntekoa. Eli, mitä enemmän on töissä ja saa palkkaa, sitä pienempi on aikuiskoulutustuen määrä. Jos opintovapaata käyttävä työntekijä ei nosta mitään opintososiaalisia etuuksia, ei hänen tarvitse myöskään huolehtia tulorajoista, ja hän voi huoletta olla töissä niin paljon kuin haluaa ja saa työnantajan kanssa sovittua.