Kuntasektorin virka- ja työehtosopimukset (1.4.2020–28.2.2022) päättyivät maanantaina 28. helmikuuta.
• Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
• Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES)
• Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS)
• Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS)
• Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus, 1.9.2021–28.2.2022.)
Koska neuvotteluissa ei ole löydetty yhteisymmärrystä Kuntatyönantajan ja työntekijäpuolen pääsopijaosapuolten välillä, kuntasektori siirtyi sopimuksettomaan tilaan tiistaina 1. maaliskuuta.
Pääsopijat ovat: JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL, Jyty), Sote (Super, Tehy, SPAL) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Palkankorotusten ja työehtomuutosten kustannusraami neuvotellaan yhteisessä pääneuvotteluryhmässä, muut työehdot sopimusalojen omissa neuvotteluryhmissä. JUKO tiedottaa pääneuvotteluryhmän neuvottelujen lisäksi KVTES- ja SOTE-sopimusneuvotteluista. Kuntasektorin sopimukset koskevat yhteensä noin 425 000:ta palkansaajaa.
Maanantaina 7.3.2022 kunta-alan neuvottelut siirtyivät tuloksettomina valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan pöydälle, jossa ratkotaan työriitojen sovittelua.
Mikä on sopimukseton tila
Määräajaksi solmittavissa virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan muun muassa palkoista, työajoista, vuosilomista ja lomarahoista. Kun sopimuksen voimassaolo päättyy, alkaa sopimukseton tila.
Sopimuksettomassa tilassa työpaikoilla sovelletaan vanhan sopimuksen määräyksiä, kunnes uusi sopimus tulee voimaan. Tätä kutsutaan jälkivaikutukseksi. Työntekijän arkea sopimukseton tila ei muuta: työt tehdään vanhan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Sopimuksettoman tilan aikana ei ole työrauhavelvollisuutta, eli myös työtaistelut ovat mahdollisia, jos palkansaajat ja työnantaja(t) eivät pääse sopimukseen työehdoista. Palkansaajien työtaistelukeinoja ovat muun muassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä lakko.Tällä hetkellä em. ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskettaa KVTES-sopimuksen piirissä olevia sekä OVTES-sopimuksessa olevaa varhaiskasvatusta.
Miksi virka- ja työehtosopimusneuvottelut?
Palkansaajien järjestöt ja työnantajajärjestö neuvottelevat virka- ja työehtosopimuksiin useita työelämän määräyksiä, joita ei ole laissa. Neuvotteluissa sovitaan muun muassa palkankorotuksista sekä työaika- ja lomamääräyksistä. Sopimukset määrittelevät vähimmäistason, jota paremmista ehdoista voi sopia paikallisella, tarkentavalla sopimuksella. Virka- ja työehtosopimuksiin sisältyy laadullisia ja rahassa määriteltyjä etuuksia. Neuvottelut etenevät tavallisesti niin, että ensin käsitellään laadulliset tavoitteet ja niiden mahdolliset kustannusvaikutukset, vasta lopuksi osana kokonaisuutta sovitaan palkoista.
Ystävällisin terveisin pääluottamusmies Hannu Kujanpää